Hyvää tätä vuotta! Meidän loma meni melkein kokonaan yläkerran huoneen remontin parissa, eikä ihan riittänytkään.
Huoneen sisustus on vielä alkuvaiheissaan ja remonttikin kesken, toiseen suuntaan näyttää tältä:
Myös sähkötyöt odottavat rahan säästämistä ja ammattimiestä niitä tekemään, mutta kyllä tässä voiton puolella ollaan ja nyt nautimme oleilusta lämpimässä JA vedottomassa yläkerrassa. Tästä on tullut meidän suosikkihuone ja ei suinkaan vähiten siksi, että jo muutaman hassun kuukauden päästä täällä touhutaan meidän pojan kanssa :) Kävimme lomalla rakenneultrassa ja siellä minun massussa köllöttelee näillä näkymin terve poikavauva ♥ Kovasti hän on jo itsestään antanut merkkejä liikkumalla tuntuvasti. Nyt on kiva sisustellakin kun tietää, että vauvalla on kaikki hyvin ja toki tuo sukupuolen määrittyminen helpottaa monia valintoja.
Saimme tuon hienon puusohvan naapurilta muutama kuukausi sitten ja se on tarkoitus maalata petroolinsiniseksi. Se on oikein nätti noinkin, mutta sininen sopii paremmin huoneen tulevaan värimaailmaan, joka tarvitsee lisää särmää.
Emme ole kuitenkaan tekemässä tästä äijähuonetta, ennemmin tähtäimessä on sellainen muodikkaasti sukupuolineutraali huone koko perheelle :)
Lisäksi huoneeseen täysin älyttömästi avatusta sivukonttuurin katosta löytyi oikea remppavirheiden klassikko: ilman tuuletusrakoa tehty lasivillaeristys. Lasivilla oli siis suoraan peltikatossa kiinni ja sen alapuolella huoneen sisäkaton kipsilevy (myös villassa kiinni). Onneksi väärä rakenne ei ollut kostuttanut katon ruodelautoja, villat olivat kyllä tummuneet. Nyt sivukonttuuri on eristetty huonetilasta uudella seinällä, jossa on 50mm ekovillalevyt ja 25mm huokolevyt. Tuo uusi seinän pätkä näkyy tämän jutun toisessa kuvassa, siinä on myös ovi konttuuriin. Peltikatto on konttuurin puolella vapaasti esillä, niinkuin se on alunperin ollutkin. Tämä sama virheellinen rakenne lienee tehty myös makuuhuoneen viereiseen konttuuriin, joten sekin täytyy purkaa joskus kokonaan auki. Myös tämän huoneen konttuurin loppupätkä pitää aukaista.
Jälleen kerran voi vaan ihmetellä, mihin se maalaisjärki vanhojen talojen korjaamisessa hävisi joskus 1960-luvulla!