Tässä tulee hieman sekalainen postaus johtuen siitä, että täällä touhutaan vähän kaikkea yhtä aikaa. Minulle mieluisin tapa toimia on, että kun yhteen hommaan kyllästyy niin siirrytään seuraavaan. Aina tämä ei tietenkään onnistu, mutta jotkut asiat on hyvä jättää muhimaan.
Tällä kertaa kyllästyminen tuli värin valinnan vaikeudesta vaivaiseen kuuteen paneelilautaan. Kyseiset kuusi lautaa löytyvät tämän yläkerran kammarin sivukonttuurin (onkohan oikea termi) uuden oven molemmin puolin.
Kyseinen kylmäkonttuuri oli jossain remontissa aukaistu huonetilaan, mikä aiheutti talvisin dramaattista lämpöhukkaa ja melkein joka keväisen rännin ja keittiön ikkunan rikkoutumisen kun paksut jäät tulivat katolta alas.
Lisäksi kylmän ja lämpimän ilman sekoitus aiheutti kosteutta, joka aiheutti jopa hometta tiivistyessään ikkunan karmiin. Se on kyllä jännä miten meitä edeltävä sukupolvi kyseenalaisti lähes kaiken vanhan rakentamistavan näillä omilla ratkaisuillaan, jotka eivät vanhassa talossa kerta kaikkiaan toimi!
Meille tuolla lisätilalla ei ole muuta käyttöä kuin varastona, joten oli itsestään selvää, että se eristetään huoneesta takaisin kylmäksi tilaksi. Alun perin konttuuriin on ollut käynti yläkerran eteisestä, mutta siinä on nyt vessa. Helpoin ratkaisu oli laittaa ovi ja seinät puhkaistuun aukkoon. Ovi karmeineen on samoja ovia mitä laitoimme keittiön kiinteisiin kaappeihin. Oven ympärillä on panelointi jonka takana on Leijona puukuitulevyt ja raot on tiivistetty pellavanauhalla.
Kaikki tarvikkeet löytyivät omista varastoista ja en millään haluaisi ostaa maalia kuuteen paneeliin. Kuvittelin, että tuo valkoinen hieman kuultava maali toimisi, mutta se on aivan liian kirkas ja aivan liian valkoinen. Juuri nyt en keksi mitä muuta siihen laittaisi, jos siis aion pitäytyä oman varaston maaleissa. Parhaiten tuohon kävisi tapetin pohjan sävyinen ruskea maali, joten voi olla että joudun hankkimaan sen kuitenkin kaupasta...
No jätin tämän hautumaan ja siirryin seuraaviin projekteihin. Käsittelyyn pääsivät keittiön saarekepöytä ja ruokapöydän tuolit, joista nyt esittelen saarekkeen. Jutun alkujuuri löytyy *täältä*.
Yritin ensi hioa pöydän pinnan tasohiomakoneella, mutta totesin muutaman hiomapaperin tukkeutuessa, ettei siitä tule mitään. Olin juuri aamulla lukenut Parolan aseman blogia, jossa kehuttiin Speedheater laitetta.
Tajusin, että omistamme kuumailmapuhaltimen ja sillä sekä siklillä maalit lähtivätkin lennokkaasti! Suosittelen tuollaista muutaman kympin puhallinta kaikille harrastaja-entisöijille, köyhän miehen ja naisen Speedheater!
Maalien poiston jälkeen tason pinta näytti tällaiselta.
Sitten vielä tason hionta, rungon maalaaminen iki-ihanalla turkoosilla ja uuden maalipinnan kevyt kulutushionta käsin. Avot!
Saarekepöytä lepää vielä tällä väliaikaisella korokkeella, koska itse pöytäkin on vain väliaikainen. Jutussa kävikin niin, että isännällä sattui olemaan vuorossa pöydän tekeminen puuseppäkoulussa ja meidän keittiöön tulee ihan kokonaan itse tehty saareke! Mutta tämä ihanainen pikkupöytä löytää varmasti paikkansa jostain senkin jälkeen, nyt se saa toimittaa saarekkeen virkaa vielä vähän aikaa.
Olemme myös suunnitelleet ahkerasti eteisen uutta brittikartano meets ranch –lookkia ja ensimmäinen hankintakin on jo tehty! Palaan luultavasti tähän seuraavassa postauksessa tai sitten esittelen keittiön ruokapöydän uudet vanhat tuolit. Tai sitten ehdin jo tehdä jotain muuta :)
Touhukasta viikonloppua blogiystävät!